Kysymyksiä koulutuksen tasa-arvoisuudesta
BY: LIIKKEESSÄ YLI RAJOJEN; PERHE, SUHTEET JA YHTEISKUNTA; ILMIÖ
Koulutus luo hierarkioita maahanmuuttajiin suhtautumisessa, ja koulutuksen tasa-arvoisuus on vaakalaudalla syrjäseuduilla, joissa pitkät välimatkat vaikeuttavat opiskelua. Näkökulmia korkeakoulutukseen liittyviin mielikuviin, ihmisten väliseen luottamukseen ja mahdollisiin tasa-arvoa lisääviin ratkaisuihin tarjoavat useat tutkimukset.
“Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät ole pelkkä työelämäkysymys”
Muista maahanmuuttajaryhmistä puhutaan yleisesti yhteiskunnallisessa, kulttuurillisessa ja sosiaalisessa viitekehyksessä sekä humanitäärisenä ja moraalisena kysymyksenä, kun taas korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat kiinnostavia etupäässä heidän taloudellisen merkityksensä vuoksi. Tässä yhteydessä koulutetuista maahanmuuttajista puhutaan ikään kuin he olisivat villejä ja vapaita ”ekspatteja”, jotka liitelevät ympäri maailmaa työtarjousten perässä, matkat ja muutot maksettuina. Tämän oletusarvoisesti länsimaalaisen ekspatin ajatellaan elävän elämäänsä globaalissa maailmassa juurtumatta mihinkään.
Sosiologian tohtorikoulutettava Kaisu Koskela nostaa esiin korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin liittyviä mielikuvia ja sopeutumisen kysymyksiä Liikkeessä yli rajojen -blogitekstissään vuodelta 2013. Blogi on Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n ylläpitämä.
“Uuteen maahan muuttaminen kasvattaa luottamusta toisiin ihmisiin”
Ulkomaalaistaustaisten luottamus muita ihmisiä ja suomalaisia instituutioita kohtaan on hyvin korkealla muuton jälkeen, mutta vähenee Suomessa asutun ajan mukana.
Sosiaalipsykologian tohtorikoulutettava Elina Turjanmaa tarkastelee ilmiön taustoja Perhe, suhteet ja yhteiskunta -sivuston tekstissä tältä kesältä.
“Kauas koulut karkaavat”
Kun toisen asteen oppilaitoksia suljetaan, opiskelumahdollisuudet siirtyvät yhä kauemmaksi syrjäseutujen nuorten kotipaikoilta. Pitkät välimatkat lisäävät koulutuksellista eriarvoisuutta, sillä ne vähentävät nuorten valinnanmahdollisuuksia, tekevät koulupäivistä raskaampia ja sitovat nuorten valinnat entistä tiukemmin vanhempien taloudellisiin resursseihin.
Ville Pöysä (YTM), Mari Käyhkö (YTT) ja Päivi Armila (YTT) toimivat Nuoret ajassa -hankkeessa tutkijoina. Ilmiö-median tekstissä tältä syksyltä he nostavat esiin tarpeen uudenlaiseen kasvatus- ja koulutuspoliittiseen orientaatioon. ”Asuntolapedagogiikka” tekisi mahdolliseksi nuoren kodinomaisen asumisen ja sitä myötä opiskelun onnistumisen.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
