
Kestävä kehitys: kulttuurinen kestävyys
Kulttuurinen kestävyys on neljäs kestävän kehityksen ulottuvuus. Se tarkoittaa kulttuuriperinnön vaalimista, kulttuurien kehittymistä ja välittymistä seuraaville sukupolville. Kulttuurinen kestävyys tavoittelee myös kulttuurien välisen yhteistyön edistämistä, mikä edellyttää kaikkien oikeuksien kunnioittamista. Viikon poikkitieteellinen katsaus tarkastelee kulttuurista kestävyyttä yhteistyön ja monikulttuurisuuden näkökulmista.
Versus
Ovatko kulttuurit vain välineitä arktisille valtioille?
”Kulttuurit, niiden kestävyys ja niiden säilyttäminen tulevat viime kädessä perustelluksi kulttuurien kestävyyden turvaamisen mukanaan tuomien taloudellisten, hallinnollisten ja mainehyötyjen kautta.”
Artikkelissa kuvataan arktisen yhteistyön tavoitteita muuttuvalla arktisella alueella. Kirjoituksessa pohditaan kulttuurien ja erityisesti alkuperäiskansakulttuurien merkitystä ja arvoa valtioille muun muassa talouden ja globaalin politiikan imagon kannalta.
Hanna Lempinen 22.5.2018
Antroblogi
Heittoja: Tehdään Tenojoesta ihminen, oikeudessa
”Kysymys kuuluukin: voisiko kumpaakin, biologista ja kulttuurista kestävyyttä, kehittää syömättä toista?”
Artikkelissa tarkastellaan biologisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteentörmäystä Tenojoen kalastussäännöksiin liittyen. Pelkkä biologisen kestävyyden suojelu jättää kulttuurisen kestävyyden jalkoihinsa eikä ota alkuperäiiskansatietoa huomioon.
Tapio Kumpula 21.5.2018
Vaikutuksessa
”Miksi minun pitäisi sopeutua?” Monikulttuurisuus suomalaisten puheessa
”Puhuttiin kulttuurin säilyttämisen sallimisesta ’heille’ ja ’me’, eli suomalainen valtaväestö asemoitui valtaapitäväksi ryhmäksi suhteessa maahanmuuttajiin.”
Artikkelissa tarkastellaan monikulttuurisuuskeskustelua Suomessa: miten enemmistö- ja vähemmistösuomalaiset puhuvat monikulttuurisuudesta? Puhetta tutkiessa nousee esiin valtasuhteet sekä ihannesuomalaisuus.
Emma Nortio 7.2.2019
Katsomukset
Monikatsomuksellisten koulujen juhlakulttuuri
”Opetussuunnitelma määrittelee suomalaisen kulttuuriperimän olevan moninaista ja eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa muovautuvaa, sekä korostaa osallisuuden tukemista ja moninaisuuden näkemistä rikkautena.”
Kirjoitus summaa Argumenta-hankkeen Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnnassa järjestämää paneelikeskustelua. Keskustelussa nousi esiin koulun juhlien kaksi tehtävää: yhteisöllisyyden rakentaminen ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Nämä tavoitteet voivat olla joissakin tilanteissa ja kouluissa keskenään ristiriidassa, minkä ratkaiseminen vaatii katsomuksiin ja monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista, kunnioitusta ja avoimuutta.
Inkeri Rissanen 30.11.2020
Tutkitusti-verkosto koostuu 17 yleistajuisesta tiedejulkaisusta.