Tiistain teemapaketit jatkuvat uusin aihein. Yhteiskunta ja valta -teemajakso pureutuu historian ja yhteiskunnan kiemuroihin ja tarkastelee vallan ilmenemistä niissä. Tämän viikon poikkitieteellisessä katsauksessa kyseenalaistetaan historiankirjoituksen objektiivisuus ja yksiselitteisyys, ja tutustutaan sen mahdollisuuksiin muokata käsityksiä menneestä, nykyisyydestä ja identiteetistä.
Areiopagi
Historian oppikirjojen sokeat pisteet
”Ehkä se myyttien runsaus on yks johtolanka, mitä vois lähteä seuraamaan. Kun se esiintyy joka paikassa tää konfliktimyytti, niin se aiheuttaa sen, että jos sen hylkää, pitää olla joku parempi tarina tilalle. Ainakin käsitys ajan juoksusta, että miten se oikeesti sitten meni.”
Podcastissa murretaan peruskoulun historiankirjojen myyttejä esimerkkisitaattien avulla. Esiin nousee erityisesti myytti konfliktista tieteen ja uskonnon välillä.
Aku Visala ja Miikka Niiranen 8.2.2022
Politiikasta
Historiapolitiikkamme epädemokraattisuus
”Historian ahtaminen yhteen yhteiseen muottiin peittelee historiallisten kokemusten ja näkökantojen monimuotoisuutta ja vahvistaa kansallisten monoliittisten historiantulkintojen valta-asemaa.”
Sosiologian apulaisprofessori Juho Korhonen kirjoittaa suomalaisen historiapolitiikan epädemokraattisuudesta kyseenalaistaen yksipuolisen kansallisen historiakäsityksen Suomessa. Korhonen nostaa esiin historiakäsityksen ongelmakohtia Suomi 100-juhlavuoden ja itsenäisyyspäivän juhlinnan kautta.
Juho Korhonen 7.12.2021
Hybris
”Elokuva historiakuvien muokkaajana on siis syytä ottaa vakavasti, kun mietimme mihin historiaa tässä yhteiskunnassa tarvitaan.”
Esko Juhola kirjoittaa historiankuvan muotoutumisesta Viron menneisyydessä. Juhola pohtii kenellä on mahdollisuus historian luomiseen, ja mikä kaikki osallistuu kollektiivisen muistin muokkaamiseen historiallisista tapahtumista.
Esko Juhola 2010
Politiikasta
Voiko historiankirjoitus pelastaa Euroopan sen omalta historialta?
”EU-komission ajatuksena on, että jos tieteellinen historiankirjoitus laajamittaisesti todistaa Euroopan olevan sivistyksen kehto ja ihmisoikeuksien vartija, kuluttava taistelu identiteetistäkin loppuu siihen.”
Tutkijatohtori Ville Erkkilä tarkastelee kirjoituksessaan eurooppalaista identiteettiä tukevan historiantutkimuksen ongelmallisuutta. EU:n komissio on toivonut historiantutkimuksen pystyvän luomaan eurooppalaisia yhdistävää tarinaa, mikä on osoittautunut hankalaksi historian subjektiivisen luonteen vuoksi.
Ville Erkkilä 22.10.2018
Tutkitusti-verkosto koostuu 17 yleistajuisesta tiedejulkaisusta.
