Kohti totuutta faktojen jälkeisenä aikana
BY: AREIOPAGI, KERTOMUKSEN VAARAT, FAKTABAARI
Kuva: Wikimedia Commons (cropped) Lisenssi: Public Domain
Tieteelliset totuudet ja faktat ovat aina olleet alttiita vääristymille. Tiedonvälittäjän ja tarinankertojan oma agenda vaikuttaa siihen, millainen tieto kuulijalle välittyy. Tutkitusti tarjoaa päivään kuuluisan esimerkin tiedon vääristymisestä, sekä työkaluja kriittisille tarinankertojille ja tiedon etsijöille.
”Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta”
Yksi kestävimpiä tietoon liittyviä väärinkäsityksiä on usko siihen, että keskiajan eurooppalaiset pitivät maata litteänä. Totena kerrottavan tarinan mukaan harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Todellisuudessa myytti keskiajan litteästä Maasta syntyi vasta 1800-luvun lopulla uskontovastaisen ”valistuksen” inspiroimana.
Tuomas Kangasniemi (DI) kirjoittaa tästä uskonnon ja tieteen vastakkainasettelua korostavasta myytistä Areiopagi-verkkolehden artikkelissa vuodelta 2014. Areiopagi on luonnontieteen, filosofian ja teologian suhteisiin keskittyvä julkaisu, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä eri maailmankatsomusten välillä sekä tarjota välineitä niiden arviointiin.
”Journalisti – oletko aina käyttänyt tarinallisuutta väärin?
Kertomuksen vaarat -projektissa tutkijat selvittävät, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista. Monet journalistit ovat kysyneet: Eikö tarinoita sitten pitäisi kertoa ollenkaan? Millaisia tarinoita sitten pitäisi kertoa?
Hyviä käytäntöjä (ja varoittavia huonoja) jakaa blogitekstissään narratologi Maria Mäkelä. Paras journalistinen juttu hallitsee kokemuksellisuus-edustuksellisuus-normatiivisuus-ketjun, suhteuttamalla yksityistä yleiseen ja pohtimalla tarkkaan yksityiskohtien painoarvoa.
Tutkitusti kehottaa myös tutustumaan faktantarkistamisen käsikirjaan, joka tarjoaa muun muassa työkaluja internetistä löytyvän tiedon totuudellisuuden arvioimiseen.