Ilmastotodellisuus saa väistyä talousteorian tieltä?
BY: POLITIIKASTA, ANTROBLOGI, VERSUS
Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan katastrofaalisen lämpenemisen torjuminen edellyttää globaalisti ilmastopäästöjen puolittamista vuoteen 2030 ja nollaantumista vuoteen 2050 mennessä. Kehittyneenä ja vauraana maana Suomen pitäisi pyrkiä päästöjensä vähentämiseen tätäkin nopeammin.
”Hallituksen ilmastostrategia ei johda päästöjen vähenemiseen”
Raportin jälkeen julkistettiin Suomen kannalta oleelliset valtakunnan metsien inventointitiedot, jotka vahvistavat, että hallituksen ilmastopolitiikka ei ole linjassa YK:n ilmastosopimusten ja IPCC:n raportin kanssa. Suomen ilmastopäästöt tulevat jo hyväksytyillä toimenpiteillä nousemaan 50 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2030. Mikäli hallituksen ilmasto- ja energiastrategian ehdottamat uudet toimenpiteet toteutetaan, kasvavat ilmakehään päätyvät nettopäästöt silti 30 prosenttia. Päästöjen kasvu johtuu pitkälti lisääntyvien hakkuiden aiheuttamasta hiilinielujen pienenemisestä.
Pääministeri Sipilä on kertonut kutsuvansa kaikki eduskuntapuolueet koolle yhteisen ilmastolinjauksen löytämiseksi. Kokoontumisen lähtökohdaksi on otettava se fakta, että nykyinen ilmastopolitiikkamme ei tuota päästövähennyksiä. Uudelta hallitukselta tullaan vaatimaan ilmastostrategia, jolla on aidot edellytykset vastata ilmastohaasteeseen.
Toissa viikolla julkaistun Politiikasta-verkkolehden artikkelin kirjoittaja Antti Majava on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä.
”Ilmastonmuutos vai rakenteiden muutos?”
Monia ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella myös antropologian tarjoamista näkökulmista. Ilmastonmuutos on elämäntapojemme ja kulttuuristen valintojemme tuote, jonka vaikutukset myös muokkaavat sosiaalista todellisuutta ja kulttuuria.
Antropologian väitöskirjatutkija Juuso Koponen tarkastelee AntroBlogin tuoreessa Uutiskommentti-tekstissä kulttuurisesti jäsentyneitä tapojamme käsitteellistää ilmastonmuutosta ja etsiä ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen.
Päästöihin liittyvän kaupankäynnin voi nähdä osittain fiktioille perustuvana pelinä, jossa todellisuus saa väistyä talousteorian tieltä.
”Ilmastonmuutoksen hillinnässä tarvitaan myös kansalaistoimintaa”
Kuluttajavalintoihin keskittyessä hämärtyy helposti se, mitä yksilö voi kansalaisena tehdä.
Vuosikymmeniä ilmaston lämpenemisestä puhuneen aktivisti Bill McKibbenin mukaan “yksittäisen ihmisen merkittävin ilmastoteko on muodostaa yhteistyössä muiden ihmisten kanssa liikkeitä – tai liittyä olemassa oleviin liikkeisiin – jotka ‘pystyvät ajamaan läpi niin isoja muutoksia, että niillä on merkitystä’”.
Versus-verkkolehden tekstin on kirjoittanut lehden kehityskoordinaattori Anna Pulkka.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
