Ilmastonmuutos vaatii kulttuurin muutosta
BY: TEOLOGIA.FI, KATSOMUKSET, ANTROBLOGI
Kulutuskulttuuri on merkitysjärjestelmä, joka tarjoaa yhteisöllisesti jaettuja tapoja vastata ihmisen syvimpiin kysymyksiin: Kuka olen? Minne kuulun? Mikä on elämän tarkoitus? Tarkastelemme kuluttamista uskonnon kaltaisena ilmiönä. Lisäksi tutustumme ekososiaalista sivistystä opettavaan kuunnelmaan, sekä ympäristöantropologian yhteiskunnalliseen soveltamiseen.
”Materialismin tuolla puolen? Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus”
Kuluttajuutta voidaan lähestyä uskonnon näkökulmasta omanlaisenaan merkitysjärjestelmänä, joka tarjoaa yhteisöllisesti jaettuja tapoja vastata ihmisen syvimpiin kysymyksiin. Kyseessä voidaan väittää olevan uskonnonkaltainen ilmiö – eksistentiaalinen strategia. Siirtyminen kulutuskulttuurista kestävämpiin elämäntapoihin onkin yksi aikamme keskeisistä ympäristöhaasteista.
Yksi tapa vastata tähän haasteeseen on korostaa maailmankuvaa muuttavan oppimisen merkitystä. Esimerkiksi voidaan nostaa suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohjasta sekä perusopetuksen opetussuunnitelmasta löytyvä ekososiaalinen sivistyskäsitys. Siinä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys asettuvat itseisarvoisiksi tavoitteiksi, joiden tulisi ohjata kaikkea inhimillistä toimintaa.
Uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahti tarkastelee väitöskirjassaan kuluttajuutta uskonnonkaltaisena ilmiönä globaalien kestävyyshaasteiden aikakaudella. Väitöskirjaan perustuva Teologia.fi -sivuston teksti on julkaistu helmikuussa 2019.
”Mielen matka luonnon moninaisuuteen”
Ekososiaalinen sivistyskäsitys on tärkeässä roolissa auditiivisessa oppimateriaalissa. ’Mielen matka luonnon monimuotoisuuteen’ on erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen suunniteltu rentoutusharjoituksen ja kuunnelman hybridi, joka porautuu luonnon monimuotoisuuden merkitykseen empatian keinoin tarjoamalla mahdollisuuden sukeltaa eri eliöiden kokemusmaailmoihin.
Katsomukset-sivustolla syyskuussa 2019 julkaistussa tekstissä avataan oppimateriaalin taustoja ja tavoitteita. Teksti on uudelleenjulkaisu Ope osaa -blogista, ja sisältää linkin oppimateriaaliin.
”Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä”
Antropologian professori Timo Kaartinen opastaa ympäristöantropologiaan ja sen yhteiskunnalliseen sovellettavuuteen AntroBlogin haastatteluartikkelissa syksyltä 2016.
Ympäristöantropologian tuottama tieto pyrkii vastaamaan muun muassa kysymyksiin: miten ihmiset luovat mielikuvia tulevaisuudestaan ja toisaalta pyrkivät muuttamaan sitä, sekä millaisia kulttuurisidonnaisia mieltymyksiä heillä on tietyn tyyppiseen ympäristöön?
Uudenlaisen ympäristöpolitiikan kehittämisessä on tarvetta antropologiselle tiedolle, joka ottaa huomioon sen, että ihmisten suhde ympäristöön eri puolilla maailmaa on hyvin erilainen. Kyse ei ole pelkästään siitä, että yhteiskunnat ovat erilaisia, vaan ihmisten suhde ympäristöön ja itse fyysinen ympäristökin voivat vaihdella yllättävillä tavoilla.