Kuinka ilmastokriisi ilmenee nuorten keskuudessa? Miten ilmastokasvatuksella voidaan herättää negatiivisuuden sijasta toivoa ja myötätuntoa? Entä miten ilmastoahdistusta voidaan käsitellä? 

Kevään kolmannessa sisältöpaketissa lähestytään ilmastokriisiä tutkituista näkökulmista. 

Politiikasta

Politiikasta-raati: Ilmastokriisin pedagogia

“Koulu on keskeinen foorumi, jossa nuorilla on mahdollisuus tuoda mielipiteensä, ajatuksensa ja huolensakin turvallisessa ympäristössä esiin.”

Emma Hakala, Kristiina Ahola, Miika Raudaskoski, Mikko Poutanen ja Veli-Matti Värri keskustelevat Politiikasta-julkaisussa ilmastokriisistä, sen poliittisuudesta ja vuorovaikutuksellisesta keskustelusta.

Versus

Polkupyörämallista apua ilmastokasvatuksen haasteisiin

“Mallissa päädyttiin polkupyörämuotoon, sillä ilmastokasvatus, kuten polkupyöräkin, on yksi kokonaisuus, joka vaatii kaikkia osiaan toimiakseen. Pyörä ei ole staattinen, vaan jatkuvassa liikkeessä ja tarvitsee toimiakseen käyttäjän.”

Hannele Cantell esittelee Versus-julkaisussa ilmastokasvatuksen polkupyörämallia ja sen mahdollisuuksia. 

Teologia.fi

Mikä avuksi kun ihminen kärsii ympäristöahdistuksesta?

“Äänioikeudettomalla surulla tarkoitetaan tilanteita, joissa tietynlaista surua ei haluta päästää julki joko tiedostamatta tai tiedostetusti. Surun esilletuominen voi aiheuttaa liikaa epämukavia tunteita tai uhata omia elämäntapoja. Lisäksi sosiaalisesti rakentunut hiljaisuus, eli se, että asioita ei haluta tai pystytä tuoda esille omassa yhteisössä tai yhteiskunnassa, voi myös estää ympäristöahdistuksen julkituomista tai käsittelyä.”

Ari Minadis haastattelee Teologia.fi-julkaisussa Panu Pihkalaa ympäristöahdistuksesta ja sen aiheuttamien tunteiden kohtaamisesta.

Tutkitusti verkosto koostuu 17 yleistajuisesta tiedejulkaisusta: www.tutkitusti.fi