Millaiseen tietoon voi nykypäivänä luottaa?

BY: FAKTABAARI BY: Millaiseen tietoon voi luottaa totuuden jälkeisenä aikana? Onko asiantuntija aina oikeassa? Asiantuntijoita tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta tarjottuun tietoon suhtaudutaan entistä kriittisemmin. Yhteiskuntatieteiden tohtori Mikko Jakonen kertoo Faktabaarin kolumnissa, mistä asiantuntijan nykypäivänä tunnistaa. Lue kolumni täällä Hänen mukaansa kansalaisten kriittisyys kertoo perimmiltään siitä, että asiantuntijayhteiskunnan perustat ovat erinomaisessa kunnossa. ”Demokraattisen yhteiskunnan edellytyksiä … Lue lisää

Mitä kuuluu demokratialle?

BY: POLITIIKASTA BY: Presidentinvaalien tulos ei ollut suuri yllätys, suorassa kansanvaalissa valittiin harvinaisen yksimielisesti. Demokratian vahvuus punnitaan kuitenkin sen kyvyssä turvata yhdenvertaisen poliittisen osallisuuden edellytykset myös haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. “Tällä kriteerillä suomalainen, kuten moni muukin demokratia, näyttää vahvasti syrjäytyneeltä, mikä voi aiheuttaa monenlaisia uhkia sen kestävyydelle.” Tutkijat Leena Malkki ja Hanna Wass kartoittavat nuorten syrjäytymistä koskevien … Lue lisää

Voiko vaaleissa valita väärin?

BY: FAKTABAARI BY: Huomenna tähän aikaan monessa kodissa nautitaan jo vaalikahveja. Mitä mieltä presidentin valinnasta, vaaleista tai politiikasta ylipäänsä onkaan, joihinkin faktoihin voi luottaa: presidentin valtaoikeudet ovat rajalliset. Tämä unohtuu usein myös vaalipaneeleissa ja vaalikoneisiin turvauduttaessa. Ne nostavat esiin myös aiheita ja linjauksia, joihin presidentti todellisuudessa voi vaikuttaa. Lue Faktabaarin juttu täällä TUTUSTUTHAN MYÖS YHTEISTYÖKUMPPANEIHIMME

Presidentinlinnan historiaa ja valtiotieteellistä analyysia

PRESIDENTINLINNAN HISTORIAA JA VALTIOTIETEELLISTÄ ANALYYSIA Vaaliviikonlopun lukemistoon tiedonjanoisille sopii Suomen valtiotieteellisen yhdistyksen Politiikka-lehti, jossa on viime vuonna julkaistu muun muassa analyyttiset artikkelit Presidentin uudenvuodenpuheet (Lasse Winter & Matti Wiberg, 2016/1) ja 1800-luvun suomalaista äänestysteoriaa (Eerik Lagerspetz, 2016/4). Tutustu lehteen täällä Kevyempää aiheeseen liittyvää lukemistoa edustaa Presidentinlinna-teos, joka sisältää asiantuntija-artikkeleita Linnan monista vaiheista kauppiassuvun kaupunkiasuntona, keisarillisena … Lue lisää

Populistinen retoriikka antiikin Roomassa

BY: KHELIDON BY: Nyky-Suomessa populistit maalaavat myyttistä kuvaa menetetystä yhteisestä ihannetilasta, mutta osattiin sitä antiikin Roomassakin. Tutkijatohtori Antti Lampinen kirjoittaa artikkelissaan antiikin puhujien kieli- ja mielikuvien käytöstä, etnisistä stereotyypeistä ja kliseistä. Oliko kyseessä eräänlainen proto-rasismi vai aikansa populistinen retorinen keino? Rooman rajojen takaisiin väestöryhmiin liitettiin puheen tasolla erilaisia uhkakuvia. Toisaalta ryhmien olemassaolo oli myös keisarillisen propagandan tasolla … Lue lisää

Kultaisen ajan retoriikka kukoistaa politiikassa

BY: POLITIIKASTA BY: Suomi takaisin -retoriikka perustuu myyttiin, jonka mukaan suomalaisella kansalla on olemassa ihannetila, joka on menetetty tai vasta tuloillaan. Siihen palaaminen edellyttää kansallisen yhteisön rajaamista uudelleen. Ihannetilaa haikaileva palingeneettinen myytti on fasismin tärkeä tunnusmerkki. Populismin ja fasismin yhteyksiä ja eroja valaisee akatemiatutkija Oula Silvennoinen (FT) Politiikasta-verkkolehden artikkelissa. ”Populistien ja fasistien läheinen yhteys kumpuaa … Lue lisää