Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
BY: FAKTABAARI BY: Millaiseen tietoon voi luottaa totuuden jälkeisenä aikana? Onko asiantuntija aina oikeassa? Asiantuntijoita tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta tarjottuun tietoon suhtaudutaan entistä kriittisemmin. Yhteiskuntatieteiden tohtori Mikko Jakonen kertoo Faktabaarin kolumnissa, mistä asiantuntijan nykypäivänä tunnistaa. Lue kolumni täällä Hänen
BY: POLITIIKASTA BY: Presidentinvaalien tulos ei ollut suuri yllätys, suorassa kansanvaalissa valittiin harvinaisen yksimielisesti. Demokratian vahvuus punnitaan kuitenkin sen kyvyssä turvata yhdenvertaisen poliittisen osallisuuden edellytykset myös haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. ”Tällä kriteerillä suomalainen, kuten moni muukin demokratia, näyttää vahvasti syrjäytyneeltä,
BY: FAKTABAARI BY: Huomenna tähän aikaan monessa kodissa nautitaan jo vaalikahveja. Mitä mieltä presidentin valinnasta, vaaleista tai politiikasta ylipäänsä onkaan, joihinkin faktoihin voi luottaa: presidentin valtaoikeudet ovat rajalliset. Tämä unohtuu usein myös vaalipaneeleissa ja vaalikoneisiin turvauduttaessa. Ne nostavat esiin myös
PRESIDENTINLINNAN HISTORIAA JA VALTIOTIETEELLISTÄ ANALYYSIA Vaaliviikonlopun lukemistoon tiedonjanoisille sopii Suomen valtiotieteellisen yhdistyksen Politiikka-lehti, jossa on viime vuonna julkaistu muun muassa analyyttiset artikkelit Presidentin uudenvuodenpuheet (Lasse Winter & Matti Wiberg, 2016/1) ja 1800-luvun suomalaista äänestysteoriaa (Eerik Lagerspetz, 2016/4). Tutustu lehteen täällä
BY: KHELIDON BY: Nyky-Suomessa populistit maalaavat myyttistä kuvaa menetetystä yhteisestä ihannetilasta, mutta osattiin sitä antiikin Roomassakin. Tutkijatohtori Antti Lampinen kirjoittaa artikkelissaan antiikin puhujien kieli- ja mielikuvien käytöstä, etnisistä stereotyypeistä ja kliseistä. Oliko kyseessä eräänlainen proto-rasismi vai aikansa populistinen retorinen keino? Rooman rajojen
BY: POLITIIKASTA BY: Suomi takaisin -retoriikka perustuu myyttiin, jonka mukaan suomalaisella kansalla on olemassa ihannetila, joka on menetetty tai vasta tuloillaan. Siihen palaaminen edellyttää kansallisen yhteisön rajaamista uudelleen. Ihannetilaa haikaileva palingeneettinen myytti on fasismin tärkeä tunnusmerkki. Populismin ja fasismin yhteyksiä
BY: HÄIRIKÖT BY: Populismi on tullut jäädäkseen – saitko mitä tilasit? Miten tästä eteenpäin? Näin presidentinvaalien alla on kiinnostava luoda silmäys kolmen vuoden takaisten eduskuntavaalien jälkipyykkiin. Populismia tutkinut Emilia Palonen (PhD) tarkastelee Vuosi vaaleista -näyttelyn teoksia Häiriköt-päämajan artikkelissa keväältä 2016.
BY: POLITIIKASTA BY: Suomalainen EU-keskustelu on laimeaa ja täynnä fraaseja, mikä avuksi? Eduskunnan keskustelussa Suomen sanotaan olevan sekä ”passiivinen että liian innokas”, ”iso isoissa asioissa ja pieni pienissä”. Usein viitataan ”Suomen etuun”, jolloin unohtuu se, ettei usein ole mitään yksiselitteistä
BY: ANTROBLOGI BY: Modernin kansallisvaltion hallinto on läpinäkyvä ja avoin – vai onko? Poliittisten salaliittoteorioiden ytimessä on ajatus siitä, että vallanpitäjien todelliset intressit ja suunnitelmat pimitetään kansalaisilta. Avoimuuspuheesta huolimatta salaliittoteoriat kukoistavat muun muassa internetin keskustelupalstoilla, ja aiheita riittää varjohallituksista, salaisista
KIRJASUOSITUS: NUORTEN YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN JA OIKEISTOPOPULISMI Nuorison väitetään olevan poliittisesti apaattista ja välinpitämätöntä. Euroopan unionin rahoittaman tutkimuksen mukaan väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nuorten yhteiskunnallinen kiinnostus ja vaikutuspyrkimykset eivät käänny korkeiksi äänestysprosenteiksi, mutta nuorten aktiivisuuden kokonaiskuva on monisärmäisempi kuin uskotaan.
BY: FAKTABAARI BY: Kuulostaako jokin väite ehdokkaan tai poliitikon puheissa epäilyttävältä? Tuleeko sosiaalisen median kanavissa vastaan erikoiselta kuulostavia argumentteja? Faktojentarkistusta voi tehdä myös itse – alkuun auttaa Faktabaarin käsikirja. Käsikirja sisältää runsaasti vinkkejä tietolähteiden tarkistamiseen. Se kertoo muun muassa mikä
BY: HÄIRIKÖT BY: ”Poliittinen retoriikka on jatkuvaa kamppailua siitä, keiden veistämä ’yhteinen vene’ on merikelpoinen pisimpään ennen vääjäämätöntä haaksirikkoa.” Poliittinen puhe on aina tulkinnanvaraista. Lupauksia tehdään ja rikotaan, ja puhujat ovat kaikkien kavereita mutta sanoutuvat irti sanomisistaan jos se heidän
Tutkitusti on Allegra Lab Helsinki ry:n hanke.
Ota yhteyttä info@allegralabhki.fi
Toimintaamme tukee: Wihurin rahasto, Koneen säätiö, Suomen tiedekustantajien liitto ry & Allegra Lab Helsinki ry
