Tuo yhteen 17 yleistajuista tiedejulkaisua

Keskiaikainen vappu ja juominkien säännöt

BY: ALUSTA BY: Alkoholilainsäädäntö ja sen muutokset kohahduttavat kansaa säännöllisesti. 500 vuotta sitten kruunu ei nähnyt alkoholinkulutusta ongelmana muuten kuin taloudelliselta kannalta. Tuotannon piti olla kotimaista, eikä ulkomaisiin viineihin ja tuontioluisiin pitänyt haaskata rahaa. Laiton oluenmyyntikään ei ollut ongelma moraalisista syistä vaan siksi, että se oli laitonta: salakapakoihin ei kruunun kontrolli ylettänyt. Ylenmääräinen juopottelu oli … Lue lisää

Populistin ”kansa” on vain retorinen rakennelma

”Mitä on populismi?” Populistit sanovat päästävänsä kansan äänen kuuluville. Unkarin, Puolan, Turkin ja Latinalaisen Amerikan esimerkit kuitenkin osoittavat, ettei populistien menestys ole suinkaan korjannut demokratiavajetta vaan johtanut kansan nimissä harjoitettuun autoritaarisuuteen. Viestimien valjastaminen ja kansalaisyhteiskunnan kurittaminen perustellaan sillä, että kaikki tapahtuu kansan tahdosta. Mitä on populismi? osoittaa, ettei populistien kansa koskaan ole todellinen kansa vaan … Lue lisää

Siirtolaisuus oli osa suomalaisen työväenliikkeen syntyä

BY: LIIKKEESSÄ YLI RAJOJEN BY: Kuva: Museovirasto Monet siirtolaisuuteen ja maahanmuuttoon liitettävät uhkakuvat ovat varsin pitkäikäisiä ja muuttumattomia. Esimerkiksi pelot kehitysmaista vyöryvästä halpatyövoimasta huolestuttivat suomalaisen työväenliikkeen parissa jo sata vuotta sitten. Filosofian tohtori Aleksi Huhta on väitöstutkimuksessaan käsitellyt amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhdetta etniseen moninaisuuteen 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Hänen mukaansa tämän historian muistaminen voisi tuoda perspektiiviä myös nykykeskusteluihin … Lue lisää

Voiko se olla totta? Skeptisiä näkökulmia nykymenoon

Tiedon valtaväylällä on synkkiä sivupolkuja. Internetin piti tuoda maailman kaikki tieto kaikkien ulottuville, mutta verkossa jylläävät pseudotiede, salaliittoteoriat ja suoranainen humpuuki. Ihmisten eristäytyminen samanmielisten some-kupliin takaa, ettei korjaava tieto koskaan eksykään silmien eteen. Miten luotettavan tiedon voi löytää kokemusasiantuntijoiden ja tunteisiin vetoavan populismin joukosta? Voiko se olla totta? –kirjassa eturivin skeptikot tarjoavat tieteen näkökulmia meille tarjottavaan … Lue lisää

Onko 1918 jo historiaa? Sodalla rakennetaan yhä identiteettejä

BY: alusta, häiriköt-päämaja BY: Kuva: Museovirasto Sisällissota elää Facebook-ryhmissä, poliitikkojen puheissa, keskustelutilaisuuksissa ja historiallisissa paikalliskierroksissa, mutta mitä Suomen sisällissodasta voi tietää ja millä perusteella? Keskustelu vuodesta 1918 on yhä tietämisen politiikkaa, eikä myyttien ja tosiasioiden suhde ole selvä, vaikka tapahtumista on kulunut sata vuotta. Kansalaiset kysyvät ja asiantuntijat vastaavat Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta-verkkolehden ja … Lue lisää

Kohti ikuisuutta

Onko ihmiskunnalla tulevaisuutta? Viikonloppuna kannattaa miettiä suuria kysymyksiä Esko Valtaojan opastuksella. Kolmetuhatta vuotta menneisyyteen mahtuu vielä ajatuksiimme, mutta entäpä kolmetuhatta vuotta tulevaisuuteen? Monen mielestä ihmiskunta on jo allekirjoittanut oman kuolemantuomionsa. Vai elämmekö sittenkin kaikkein parhaita aikoja? Ainakin luonnonvarojen loppumisen ja väestöräjähdyksen aiheuttamaa maailmanloppua on lykätty jo monta kertaa. Mitkä ovatkaan mahdollisuutemme, ja mitkä rajamme – vai … Lue lisää

Tuntematon romanisotilas ja muita näkymättömiä kansalaisia

BY: ANTROBLOGI, HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA, POLITIIKASTA BY: Romanien kansallispäivää vietettiin 8. huhtikuuta. Suomen itsenäistyessä 1917 erityislakien alla olleet romanit saivat Suomen kansalaisuuden ja siihen kuuluvat oikeudet. Historiakulttuurimme on kuitenkin pitkälti valkopestyä. Romanien osallisuutta suomalaisuudessa ja Suomen historiassa ei näy kansallisten tarinoiden kuvastossa, puhumattakaan näkyvistä suomalaisuuden esityksistä, mainoksista. “Politiikasta raati: 100-vuotiaan Suomen muistin politiikkaa” Artikkelissa 2017 juhlavuoden lopulta Politiikasta-verkkolehti kysyi … Lue lisää

Huomioita kielestä ja kielen asemasta

BY: etiikka, khelidon, antroblogi BY: Kuva: Wikimedia Commons Hyvää suomen kielen päivää! Miten suomen kielen tutkimus on vaikuttanut yhteiskuntaamme? Mitä tapahtuu muinaiskreikan kielikylvyssä? Olisiko maailma parempi paikka jos kaikki puhuisivat englantia? Päivän aiheen kunniaksi jaamme tutkijoiden esiin nostamia huomioita kielestä ja sen asemasta: ”Miten tutkimus vaikuttaa?” Filosofian tohtori Inkeri Koskinen kommentoi tekstissään vuodelta 2016 tutkimuksen vaikuttavuutta ja … Lue lisää

Usko, epäily ja ennustettavuus – englanninkielisiä tiedekirjanostoja

”The Origins of Religion – Perspectives from Philosophy, Theology, and Religious Studies” Uskonnon luonteen ja alkuperän pohdintaan ohjaa filosofian tohtori Hanne Applqvistin ja teologian tohtori Dan-Johan Eklundin toimittama teos, joka sisältää 19 esseetä eri tieteenalojen tutkijoilta. Millaisia selityksiä voimme antaa uskonnollisille kokemuksille? Teos on suunnattu erityisesti tutkijoille, mutta sopii akateemisesta tiedosta kiinnostuneille. Lue koko teksti … Lue lisää

Faktoja huhtikuun alkuun – oppeja presidentinvaalien väitteistä

BY: FAKTABAARI, ALUSTA, POLITIIKASTA BY: Aprillipäivän jälkeen 2.4. vietettiin kansainvälistä faktantarkistuksen päivää. Suomessa asiaa edistää Faktabaari, poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu. Faktoihin perustuvan julkisen keskustelun edistämiseksi Faktabaari on toteuttanut uunituoreen selvityksen: “Faktantarkistus Suomessa: Oppeja vuoden 2018 presidentinvaaleista” Tammikuun presidentinvaalien yhteydessä tarkistetuista ehdokkaiden väitteistä lähes puolet oli faktantarkistajan tulkinnan perusteella epätosia. Noin neljäsosa oli tulkittu puolitotuuksiksi, … Lue lisää