Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
Onko Suomella kolonialistista historiaa? Vaikka Suomella ei ole koskaan ollut siirtomaita, on se silti harjoittanut koloniaalista politiikkaa ja tekee niin edelleen. Poikkitieteellisen katsauksen artikkelit tekevät näkyväksi sen, miten Suomen koloniaalisuus näkyy ja toimii vielä tänäkin päivänä. Politiikasta Syntymäpäivälahja Suomelle ”Suomessa
Onko Suomessa rakenteellista syrjintää? Viikon teemapaketin artikkelit nostavat esiin syrjinnän eri muotojen tunnistamattomuuden. Tämä liittyy usein vaikeuteen samaistua syrjinnän kokemukseen, jos sitä ei itse ole kokenut. Tutkimukset osoittavat selkeästi rakenteellisen syrjinnän olemassaolon Suomessa, mutta tuottavat myös tietoa epäkohtien ratkaisemiseksi. Politiikasta
Miten tiede on osallistunut kolonialistisen maailmankuvan rakentamiseen? Entä miten nykytiede pyrkii ottamaan huomioon sen kolonialistisen historian? Tiede- ja kolonialismi -teemapaketissa perehdytään antropologian ja arkeologian kolonialistiseen historiaan, sekä tarkastellaan kyseisten tieteenalojen tapoja huomioda kivulias historia nykyisin. Hybriksen artikkelissa tutustutaan taas dekoloniaaliseen
Yhteiskunta ja valta -teemajakson aiheena on tällä viikolla länsimaisen tieteen synkkä piste rodunjalostusoppi. 1800-luvun lopun Englannissa kehitetty eugeniikka eli rodunjalostusoppi perustui virheelliseen käsitykseen älyllisten ominaisuuksien periytymisestä ja ihmisrotujen olemassaolosta. Ideologia tuotti eriarvoistavia hierarkioita ihmisryhmien välille ja edisti siten esimerkiksi kolonialismin tavoitteita.
Saavutetaanko hyväntekijyydellä aina hyvää? Entä millaisiin narratiiveihin auttaminen kytkeytyy? Tällä kertaa kriittisen linssin läpi tarkastellaan hyväntekijyyttä. Humanitaarisella avulla ja hyväntekijyydellä tavoitellaan yleensä lähtökohtaisesti hyviä asioita. Viikkopaketin artikkelit nostavat kuitenkin esiin ongelmallisuuksia, joita voi syntyä, jos auttaminen päätyy toistamaan epätasa-arvoisia valtasuhteita ja
Kulttuurisesta omimisesta on muotoutunut tunteita ja väittelyitä herättävä aihe. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Kulttuuriseen omimiseen liittyy olennaisesti valta ja sen väärinkäyttö. Sitä ei myöskään voi tarkastella ottamatta laajemmin huomioon maailman kolonialistista historiaa, joka on luonut kulttuureille vielä nykyäänkin vaikuttavia
Tunnettu historioitsija Benedict Anderson kirjoitti 1980-luvulla kansakunnan olevan sosiaalisesti rakennettu, kuviteltu yhteisö. Millaiseksi yhteisöksi suomalaiset on kuviteltu, ja kuinka hyvin kuvitelma on vastannut todellisuutta? Viikon Tutkitusti-teemapaketissa tarkastellaan kriittisesti Suomen kansallista identiteettiä. Liikkeessä yli rajojen Ajatus yhtenäisestä kansakunnasta perustuu rodullistavalle ja
Miten rajat kohtelevat eri henkilöitä? Millaisia kategorioita rajat tuottavat? Millaista valtaa rajoilla käytetään? Nykyinen käsitys maailmasta ja sen järjestymisestä perustuu pitkälti valtioiden rajoihin. Viikon teemapaketin aiheena ovat eriarvoistavat rajat, ja artikkeleissa tutkitaan rajojen hierarkisoivaa luonnetta. Toisille rajat ovat este, kun
Tiistain teemapaketit jatkuvat uusin aihein. Yhteiskunta ja valta -teemajakso pureutuu historian ja yhteiskunnan kiemuroihin ja tarkastelee vallan ilmenemistä niissä. Tämän viikon poikkitieteellisessä katsauksessa kyseenalaistetaan historiankirjoituksen objektiivisuus ja yksiselitteisyys, ja tutustutaan sen mahdollisuuksiin muokata käsityksiä menneestä, nykyisyydestä ja identiteetistä. Areiopagi Historian
Kestävä kehitys -teemajakson päätteeksi poikkitieteellisen katsauksen aiheena on kuluttaminen. Eri tieteenalat tarjoavat hyvin erilaisia tapoja ymmärtää kuluttamista. Teemapaketissa kuluttamista tarkastellaan uskontotieteen, antropologian, sosiologian ja ympäristötutkimuksen näkökulmista. Teologia.fi Materialismin tuolla puolen? Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus ”Kuluttaminen tarjoaa kulttuurisesti jaetun tavan
Kestävä kehitys: kulttuurinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys on neljäs kestävän kehityksen ulottuvuus. Se tarkoittaa kulttuuriperinnön vaalimista, kulttuurien kehittymistä ja välittymistä seuraaville sukupolville. Kulttuurinen kestävyys tavoittelee myös kulttuurien välisen yhteistyön edistämistä, mikä edellyttää kaikkien oikeuksien kunnioittamista. Viikon poikkitieteellinen katsaus tarkastelee kulttuurista kestävyyttä
Kestävä kehitys: ekologinen kestävyys Ekologinen kestävyys on kestävän kehityksen yksi osa. Sen tavoitteisiin kuuluu kasvien ja eläinten monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Ekologisen kestävyyden arvopohja perustuu ympäristölle annettavaan itseisarvoon. Viikon poikkitieteellisessä teemapaketissa ekologista kestävyyttä tarkastellaan ilmastostrategian, ennallistamisen, syntyvyyden ja
Tutkitusti on Allegra Lab Helsinki ry:n hanke.
Ota yhteyttä info@allegralabhki.fi
Toimintaamme tukee: Wihurin rahasto, Koneen säätiö, Suomen tiedekustantajien liitto ry & Allegra Lab Helsinki ry
