Etniset suhteet ja muuttoliikkeet: Naiset, ympäristönmuutokset ja muuttoliikkeet

”Naiset ja tytöt, jotka monesti määritellään haavoittuviksi, ovat usein aktiivisia toimijoita ja keskusteluun osallistujia liittyen ilmaston- ja ympäristönmuutoksiin ja niiden aiheuttamiin muuttoliikkeisiin. Haavoittuvuus ei automaattisesti tarkoita passiivista sivustakatsojan roolia.” Ovatko naiset ja tytöt ilmaston- ja ympäristönmuutosten passiivisia sivustakatsojia? https://liikkeessaylirajojen.fi/ovatko-naiset-ja-tytot-ilmaston-ja-ymparistonmuutosten-passiivisia-sivustakatsojia/

Arkeologia: Luonnon säilyttämä tieto

Luonnon ja ihmisten kohtaamispaikat arkeologisen tutkimuksen kohteina kertovat pyhistä paikoista ja jo hävinneistä ajatusmaailmoista. Luonto säilyttää menneiden aikojen tietoa eri tavoin, oli kyse mammutinluista ikiroudassa tai kaiuista kallioissa. ”Niin kallio vastaa kuin sille huutaa!” Kaikuakustiikka esihistoriallisilla kalliomaalauksilla: https://kalmistopiiri.fi/2020/12/29/niin-kallio-vastaa-kuin-sille-huutaa-kaikuakustiikka-esihistoriallisilla-kalliomaalauksilla/ Uhrausperinteitä saamelaisten pyhillä paikoilla: https://kalmistopiiri.fi/2021/03/15/uhrausperinteita-saamelaisten-pyhilla-paikoilla/ Mikä tappoi maailman viimeiset mammutit?https://kalmistopiiri.fi/2019/10/16/mika-tappoi-maailman-viimeiset-mammutit/

Antiikin tutkimus: Luontotietous antiikin aikaan

Antiikin aikaan tieto luonnosta, sen olennoista ja antimista sai usein tarinanomaisia piirteitä. Tässä muodossaan tieto muokkasi ihmisen suhdetta luontokappaleisiin, kuten delfiineihin ja hevosiin, ja antiikin ajan vaikutuksia voi edelleen nähdä ihmisten suhtautumisessa luontoon. Hevonen vailla logosta: http://khelidon.fi/2016/11/03/hevonen-vailla-logosta/ Delfiineistä ja ihmisistä: http://khelidon.fi/2016/07/06/delfiineista-ja-ihmisista/ Kallisarvoinen kaneli: http://khelidon.fi/2020/12/18/kallisarvoinen-kaneli/

Sosiologia: Eläinten luokittelu kertoo luontosuhteestamme

”Eläinluokittelumme muodostuvat paljolti sen perusteella, miten ihmiset käyttävät eri eläimiä ja minkälaista hyötyä ja haittaa niistä katsotaan olevan.” Mitä on mehiläisten ja hoitajan välinen ”lajien yhteismuotoutuminen”, entä miten luontodokumentit esittävät villiä luontoa? Mehiläishoitajat ja epävarmuudessa tietämisen taito: https://ilmiomedia.fi/artikkelit/mehilaishoitajat-ja-epavarmuudessa-tietamisen-taito/ Mitä luontodokumentit kertovat suhteesta luontoon ja eläimiin?: https://ilmiomedia.fi/yleinen/mita-luontodokumentit-kertovat-suhteesta-luontoon-ja-elaimiin/

Yhteiskunta, ympäristö ja maantiede: Suomalaisten ympäristöasenteet

Vesistöt ja metsät ovat kiinteä osa Suomalaisten mielenmaisemaa ja arkea ja niistä kannetaan huolta. Silti suomalaisissa asuu myös syvälle juurtuneita asenteita, jotka eivät välttämättä edistä luonnonmukaisuutta ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Silakan lisääminen ruokapöytään auttaa Itämerta: https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/silakan-lisaaminen-ruokapoytaan-auttaa-itamerta/ Suomalaiset rakastavat luontoaan – mutta eivät varauksetta: https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/suomalaiset-rakastavat-luontoaan-mutta-eivat-varauksetta/ Kun luonto ei liikuta – luonnon haitoista pitää puhua pelottomasti: https://www.versuslehti.fi/tiededebatti/kun-luonto-ei-liikuta-luonnon-haitoista-pitaa-puhua-pelottomasti/

Antropologia: Kulttuurinen luonto

Luonto ei ole yksiselitteinen käsite jolla voi kuvata ihmisen ja tämän ympäristön erillisyyttä ja eri kulttuureissa luontoon muodostetaan erilaisia suhteita. Mitä on esimerkiksi Huippuvuorten ”maailman aidoin luonto”? Ja miksi Thaimaassa vihitään puita munkeiksi? Ympäristöantropologia:  https://antroblogi.fi/2017/06/ymparistoantropologia/ Maailman aidoimmassa luonnossa:  https://antroblogi.fi/2018/09/jaakarhut-osa-1-maailman-aidoin-luonto/ Ympäristöaktivismi buddhalaiseen malliin: https://antroblogi.fi/2020/02/ymparistoaktivismi-buddhalaiseen-malliin/