Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
BY: ILMIÖ, KHELIDON, ALUSTA BY: Kuva: Pixabay Antiikin Kreikan delfiini on ihmisenkaltainen moraalinen olento ja yksi kreikkalaisen taiteen lempiaiheita. Televisioajan luontodokumenteissa eläinten toimintaan liitetyt selitykset heijastavat yhteiskunnan moraalista järjestystä. Lisäksi pohdimme, kannattaako perehtyä ympäristöestetiikkaan, jos haluaa rikastaa omia luontokokemuksiaan? “Mitä
BY: POLITIIKASTA, ANTROBLOGI, KHELIDON BY: Tapa puhua tasa-arvosta itsestäänselvyytenä Suomessa rajaa tasa-arvon politiikan ulkopuolelle. Kiinnitämme huomion myös poliitikkojen sukupuolen käsittelyyn mediassa. Lisäksi tutustumme pukukoodiin yhteiskunnan kontrollin välineenä sekä antiikin Roomassa että nykyään. Tasa-arvo tyhjenee sukupuolesta suomalaisessa politiikassa Tapa puhua tasa-arvosta
BY: KHELIDON, ANTROBLOGI BY: Kuva: MaxPixel (CC 0) Turvapaikan etsimisellä kriisitilanteissa on pitkä historia. Kreikan sana ’asylia’ tarkoittaa henkilön turvaa väkivallalta, pyhyyttä ja koskemattomuutta. Aihetta avataan antiikintutkijoiden blogissa. Lisäksi tutustumme oikeusantropologiaan, joka tarkastelee lain ja sosiaalisen järjestyksen ilmenemistä erilaisissa yhteisöissä.
BY: Khelidon BY: Kuten saimme lukea eilisen luukusta, sellaiset asiat kuten joulun päivämäärän merkitys ovat tutkimuksessa yhä osakseen hämärän peitossa. Tapahtumien ajoittaminen on historiantutkimuksessa vaikeaa, varsinkin ajalta jolloin tarkkaan päivämäärään viittaavia lähteitä on säilynyt vaihtelevasti. Vaikka esimerkiksi Pompeijin tulivuorenpurkaukselle on
BY: KHELIDON, HYBRIS, NIIN & NÄIN BY: Photo by Patrick Hendry on Unsplash Sana “kaamos” on laina saamen sanasta skábma, jolla kuvataan talven jatkuvaa pimeyttä. Ennen sen leviämistä kirjakieleen saatettiin ilmiötä etelämmässä kutsua nimellä polaariyö. Pimeys on usein ihmismielessä samaistunut toiseuteen,
BY: TEOLOGIA.FI, KHELIDON BY: Lähestyvän marraskuun inspiroimina nostamme esiin vainajien muistamiseen liittyvää tutkimusta Karjalan ortodoksien perinteestä, sekä muistutamme tiedejulkaisujen kuolema-teemaisista artikkelikokonaisuuksista. Pohdinnan arvoinen on myös ”carpe diem” -lausahduksen todellinen merkitys. ”Suo meille iankaikkinen muisto” Vainajien muisteleminen on ortodoksisessa perinteessä tärkeää,
BY: POLITIIKASTA, KHELIDON, ALUSTA BY: Kansakuntien muisti on valikoiva ja lyhyt, lisäksi historialla on tapana vääristyä monista muistakin syistä. Myös ilmaisu ”virallinen historiankirjoitus” on ongelmallinen. ”100-vuotiaan Suomen muistin politiikkaa” Aina ajankohtainen Politiikasta verkkolehden teksti kokoaa yhteen tutkijoiden näkemyksiä Suomen nationalistis-poliittisista historianarratiiveista:
BY: POLITIIKASTA, KHELIDON, ALUSTA BY: Kuva: Wikimedia commons Tänään johdatamme pohtimaan yliopisto-opettajuuden olemusta, hyvän opettajuuden piirteitä, sekä opettajankoulutuksen historiallista painolastia. ”Opettajan roolista yliopistossa” Yliopisto-opettaja on parhaimmillaan opas, joka avaa tiedon ovia ja mahdollistaa oppimisen. Opetuksen tarkoituksena ei ole pelkästään siirtää tietoa
BY: KHELIDON, ILMIÖ BY: Kuva: Wikimedia Commons Lisenssi: CC BY-SA 4.0 Kesälomalla voi hiljentyä pohdiskelemaan omaa suhdetta materiaan ja aineeseen – ja sitä myötä kierrätykseen ja kompostointiin. Kierrätystä on tapana ajatella modernina ilmiönä, jonka avulla yritämme säästää yhä väheneviä luonnonvaroja.
BY: ETIIKKA, KHELIDON BY: Populismin nousuun ja siihen nivoutuvaan asiantuntijuuden vähättelyyn ei ole muuta lääkettä kuin sivistysprojektin jatkuva vaaliminen. ”Sivistys on eliitin projekti, mutta koko kansan yhteinen asia” Puheenvuorossaan Etiikka.fi -sivustolla keväällä 2017 uskonnonfilosofian professori, Suomen Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtaja Sami Pihlström
BY: etiikka, khelidon, antroblogi BY: Kuva: Wikimedia Commons Hyvää suomen kielen päivää! Miten suomen kielen tutkimus on vaikuttanut yhteiskuntaamme? Mitä tapahtuu muinaiskreikan kielikylvyssä? Olisiko maailma parempi paikka jos kaikki puhuisivat englantia? Päivän aiheen kunniaksi jaamme tutkijoiden esiin nostamia huomioita kielestä
BY: KHELIDON BY: Nyky-Suomessa populistit maalaavat myyttistä kuvaa menetetystä yhteisestä ihannetilasta, mutta osattiin sitä antiikin Roomassakin. Tutkijatohtori Antti Lampinen kirjoittaa artikkelissaan antiikin puhujien kieli- ja mielikuvien käytöstä, etnisistä stereotyypeistä ja kliseistä. Oliko kyseessä eräänlainen proto-rasismi vai aikansa populistinen retorinen keino? Rooman rajojen
Tutkitusti on Allegra Lab Helsinki ry:n hanke.
Ota yhteyttä info@allegralabhki.fi
Toimintaamme tukee: Wihurin rahasto, Koneen säätiö, Suomen tiedekustantajien liitto ry & Allegra Lab Helsinki ry
