Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
Marraskuun viimeiset Tiedekirjan nostot käsittelevät monilta osin sitä, jota myös miestä vahvemmaksi kutsutaan. Suomen populaarimusiikin historiassa alkoholi on tuttu seuralainen monelle tähdelle, ja usein se sanoo sanansa myös heidän tuhossaan. Kansanperinteestä löytyy myös muunlaisia ryyppäystarinoita, kuten selviää emeritaprofessori Satu Apon
BY: Teologia.fi & Kalmistopiiri BY: Photo by Jacob Mejicanos on Unsplash Marraskuu on nimensä mukaisesti kuoleman kuukausi, ja nyt sen päättäessä päiviään tämän vuoden osalta voimme itsekin pohdiskella elämän loppuvaiheita. Tähän tarjoaa virikkeitä erityisesti uusi yhteistyökumppanimme Kalmistopiiri, jonka sisällöissä kaikenkarvaiset
BY: Alusta, Areiopagi, Kipinä BY: Kuva: Thomas Hawk (CC BY-NC 2.O) Lääketiede tuntee lukuisia mielenterveyden häiriöiden kirjoon laskettavia diagnooseja. Psykiatristen sairauksien tuskallisuuden lisäksi diagnoosin saamiseen liittyy yhteiskunnassa usein häpeää, sillä tällä tavoin oireilevia on totuttu pitämään jotenkin epänormaaleina. Onko tällainen
Tämän viikon kirjanostoissa sukellamme ikiaikaisen ihmismielen synkkiin syövereihin. Mitä sieltä löydämmekään? Ainakin on varmaa, että ihmiset puhuivat masennuksesta jo Vanhassa testamentissa, ja raamatuntutkimuksesta voi myös löytää näkökulmia nykyihmisen mielen tilaan. Niin ikään Sosiaalilääketieteen aikakauslehden numerossa tarkastellaan esimerkiksi aikuisväestön masennuksen yleisyyttä
BY: ALUSTA & HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA BY: Photo by Kai Oberhäuser on Unsplash Perjantaina 23. marraskuuta vietetään jälleen Älä osta mitään -päivää, jolloin tarkoituksena on kuluttamisen sijaan keskittyä pohtimaan, miten jokapäiväiset valintamme vaikuttavat ympäristöön ja yhteiskuntaan. Myös kuluttamisen motiiveja on tarpeellista punnita:
BY: PYHIINVAELLUKSIA, ANTROBLOGI BY: William Blake, Jacob’s Ladder (rajattu). Lähde: Wikimedia Commons. (CC0 Public Domain) Mitä loppusyksyn pimeällä yötaivaalla näkyykään? Vastaus voi vaihdella, sillä me ihmiset koemme todellisuuden jokainen hieman eri tavalla. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se paikka ja aika, johon
Tämänkertainen kirjanostomme on perinpohjainen katsaus vuosiin 1867-1868, jolloin Suomessa halla vei viljasadon. Seurauksena oli nälänhätä ja kansallinen tragedia, jonka seurauksena lähes kymmenesosa suomalaisista menehtyi. “Nälkävuodet 1867 – 1868” Suomen suuret nälkävuodet 1867-1868 olivat läntisen Euroopan viimeisin rauhanajan elintarvikekriisi. Vuonna 1867
BY: CUPORE, REFORMAATION RAJAPINNOILLA BY: Kuva: pxhere.com (Lisenssi CC0 Public Domain) 1500-luvulla mieheys ei vielä ollut kriisissä, ainakin jos Martin Lutherilta oli kysyminen. Hänen mielestään mies oli kuin säteilevä aurinko, ja naiselle lankesi reformaattorin ajattelussa vastavuoroisesti vähäisempi kuun osa. Miehille
BY: Kertomuksen vaarat, Alusta, Ilmiö BY: Photo by Steve Sawusch on Unsplash Valoon ja valaistukseen liittyvät sanat herättävät runsaasti mielleyhtymiä. Mitä tarkoitamme, kun puhumme ihmisluonnon pimeästä puolesta? Valotonta talvea on pidetty osatekijänä suomalaisen päihdekulttuurin syntymiseen, mutta käsityksemme riippuvuuksista koostuvat paljolti
BY: KHELIDON, HYBRIS, NIIN & NÄIN BY: Photo by Patrick Hendry on Unsplash Sana “kaamos” on laina saamen sanasta skábma, jolla kuvataan talven jatkuvaa pimeyttä. Ennen sen leviämistä kirjakieleen saatettiin ilmiötä etelämmässä kutsua nimellä polaariyö. Pimeys on usein ihmismielessä samaistunut toiseuteen,
BY: Tutkitusti BY: Kuva: K. E. Hellman // taustakuva: Juha Hellman Syksyn edetessä syvemmälle pimeyteen on hyvä aika tarkastella tutkimuksesta nousevia erikoisempia aiheita. Tutustumme muun muassa suomalaisten riippuvuuksia koskeviin mielikuviin, muinaisten roomalaisten makuukamareihin, sekä kuolemanrajakokemuksiin uskonnonfilosofian näkökulmasta. Marraskuussa selviää myös,
Tutkitusti on Allegra Lab Helsinki ry:n hanke.
Ota yhteyttä info@allegralabhki.fi
Toimintaamme tukee: Wihurin rahasto, Koneen säätiö, Suomen tiedekustantajien liitto ry & Allegra Lab Helsinki ry
