BY: Antroblogi BY:  XII: Jonne on tullut jäädäkseen Kouluikäisten lasten ja nuorten kielessä sana “jonne” pitää pintansa. Mitä tuo sana tarkoittaa, ja millaisia sävyjä sen sosiaaliseen merkitykseen sisältyy? AntroBlogin Jenna Honkanen haastatteli kouluikäisiä lapsia jonneudesta. Jutussa sivutaan jonnen ominaisuuksia ja

BY: Kalmistopiiri BY:  XI: Keitä ovat hämäläiset? Ihmisiä on kautta aikojen kiinnostanut kysymys siitä keitä me olemme ja mistä me tulemme. Muinais-DNA-tutkimukset pyrkivät vastaamaan juuri näihin kysymyksiin. Uudet luonnontieteelliset menetelmät ovat myös mullistamassa arkeologiaa, sillä niiden avulla saadaan täysin uudenlaista

BY: areiopagi BY:  X: Ajatuksia totuuden jälkeisestä ajasta ”Tietoa on enemmän kuin koskaan ennen, mutta tyhmyys vain tuntuu tiivistyvän”, toteaa uskonnonfilosofian tohtorikoulutettava Lari Launonen. Popularisoijien omia agendoja, arviointiprosesseissa todettuja ongelmia ja tieteen politisoitumista on käytetty perusteina olla arvostamatta tiedettä. Ihmiset ovat

BY: Versus BY:  Vuonna 2019 on puhuttu paljon kansantalouksien ja yksityishenkilöiden aineellisen kulutuksen vähentämisestä osana ilmastonmuutoksen hillintää. Versus-verkkolehden vuoden luetuin juttu ”Onko irtikytkentä realistinen tavoite Suomelle?” perustuu Alue ja Ympäristö -lehdessä julkaistuun vertaisarvioituun artikkeliin. Julkisessa keskustelussa toivotaan, vaaditaan ja edistetään

BY: Katsomukset BY:  VIII: Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta? Yhä edelleen enemmistö suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Merkittävän kristillisen juhlan kynnyksellä on hyvä nostaa esiin se, että Suomessa on myös iso joukko ihmisiä, jotka ovat tilastojen perusteella uskonnottomia. Keitä he ovat?

BY: Perheyhteiskunta BY:  VII: Voiko ilmastohuoli vaikuttaa syntyvyyteen? Kulunut vuosi on nostanut esiin yhä voimistuvan huolen sekä syntyvyyden alenemisesta että ilmastonmuutoksesta. Väitöskirjatutkija Kitti Suoranta kirjoitti keväällä ennen eduskuntavaaleja aihepiiriä tunnustelevan tekstin Perheyhteiskunta-blogiin, jossa pohtii ilmastohuolen mahdollisia vaikutuksia syntyvyyteen. Voiko ilmastoahdistuksesta

BY: Politiikasta BY:  VI: Määrittelyvalta suomalaisessa politiikassa Eduskuntavaalit ovat olleet yksi vuoden 2019 keskeisiä teemoja politiikantutkimuksessa. Politiikasta-verkkolehden vuoden luetuin juttu on “Eduskuntavaalit perussuomalaisten linssin läpi”. Artikkelissa tutkijatohtori Johanna Vuorelma tarkastelee sitä määrittelyvaltaa, jota perussuomalaiset käyttää suomalaisessa politiikassa ja politiikan analyysissa.

BY: Hybris BY:  V: Keppiä ja porkkanaa heikko-osaisille Näin joulun alla on hyvä palauttaa mieleen se, milloin yhteiskunta on tarjonnut enemmän keppiä milloin porkkanaa yhteiskunnassa heikossa asemassa oleville yksilöille. Hybris-lehden artikkelissa ”Valvontaa ja piikkilankaa – Työlaitokset ja poikkeavuuden kontrolli” tarkastellaan

BY: Khelidon BY:  IV: Hämärän rajamailla – kurkistus roomalaisiin makuukamareihin Pimein vuodenaikamme on oivallinen nukkumisen pohtimiseen. Kolmasosa ihmiselämästä kuluu nukkuen. Unitutkimuksesta on viime aikoina tullut erittäin suosittu tieteenala, liittyyhän nukkuminen niin selkeästi ihmisten hyvinvointiin. Nukkumista ja nukkumisjärjestelyjä muovaavat myös kulttuuriset,

BY: Etiikka.fi BY:  II: Kun aktivismi menee ihon alle Etiikka.fi sivuston vuoden luetuimmassa jutussa ’Greta Thunberg – avain tuhoon’ tarkastellaan Thunbergiin kohdistunutta kritiikkiä. Miksi hänestä on tullut avoimen paternalistisen suhtautumisen kohde? Miksi hänen hahmonsa menee tunteisiin ja pääsee ihon alle

BY: Tiedekirja BY:  I: Historiaa joulukuiseen tiedonjanoon Joulun odotuksen pimeisiin iltoihin suosittelemme tiedonjanoisille tutustumista esimerkiksi Viipurin kulttuurihistoriaan. Viipuri oli vuosisatojen ajan yksi Suomen alueen merkittävimmistä kaupungeista. Ruotsin aikana se oli Karjalan, Suomen ja Ruotsin valtakunnan lukko, 1700-luvulla taas baltiansaksalainen provinssikeskus