Avaruus ja taivaankappaleiden liikkeet ovat kiinnostaneet ihmisiä koko ihmiskunnan historian ajan. Kevään kuudennessa teemapaketissa tutustutaan avaruuden tutkimukseen 1600-luvulta aina nykyhetkeen asti.
AntroBlogi
“Ulkoavaruus on kuin valtava peili, johon ihmiskunta heijastaa toiveita, tavoitteita ja pelkoja. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmiskunnan loistava tulevaisuus vai lupaus — tai kenties uhka — Maan ulkopuolisesta elämästä?”
Ninnu Koskenalho ja Aleksi Ilpala kirjoittavat AntroBlogi-julkaisussa ihmisen ja avaruuden välisestä suhteesta.
Hybris
Suomi, tulevaisuuden avaruusvaltio?
“Suomen avaruustoiminta ei ole enää pelkkiä odotuksia ja mielikuvia, vaan puheista on siirrytty tekoihin. Vuonna 2017 ensimmäinen suomalainen satelliitti laukaistiin maan kiertoradalle ja vuotta myöhemmin sama toistui ensimmäisen suomalaisen kaupallisen satelliitin kohdalla.”
Niko Laine tutkii Hybris-julkaisussa suomalaista avaruustoimintaa ja avaruusasiain neuvottelukunnan avaruusstrategioita.
Areiopagi
Galileita vastustettiin myös tieteen, ei vain uskonnon takia
“Ptolemaios oli selittänyt planeettojen kummalliset liikkeet siten, että samalla kuin planeetat kiersivät maata, ne kiersivät myös pienempää kehää, episykliä, samaan tapaan kuin Linnanmäen Mustekala-laite.”
Christopher Graney kirjoittaa Areiopagi-julkaisussa maailmankaikkeuden ja planeettojen tutkimuksesta 1600-luvulla.
Tutkitusti verkosto koostuu 17 yleistajuisesta tiedejulkaisusta: www.tutkitusti.fi
