17 helmikuun, 2021

Vaikka antiikin aikana ei pandemioista vielä puhuttu, yhtymäkohtia silloisten kulkutautien ja nykyisen koronapandemian välillä on useita. Taudit nostivat pintaan muun muassa ksenofobiaa – kuulostaako tutulta? Khelidon-julkaisun artikkeleissa kuvataan kulkutauteja ja niiden terveydellisiä ja kulttuurisia vaikutuksia Euroopan historian eri aikakausina. http://khelidon.fi/?s=epidemia&submit=Search

Korona on osa jokapäiväistä todellisuutta, mutta monet siihen liittyvät arkiset kokemukset ovat vielä tuntemattomia. Kummastus-julkaisun artikkelissa katsotaan koronan jälkeiseen aikaan kysyen, mitkä selviytymiskeinot korostuvat kun kokemuksia aletaan purkaa. Kirjoittajan tutkimus käsittelee sodan jälkeen selvitettyjä kokemuksia, jotka ovat valaneet uskoa, toivoa

Perheyhteiskunta-julkaisussa keskitytään perhe- ja läheissuhteisiin. Monimuotoiset perhemallit ja sosiaaliset suhteet eivät myöskään ole jääneet koronan vaikutuksia vaille. Miten ystävyyssuhteet muuttuvat, kun yhteydet siirtyvät verkkoon? Mikä on koronan vaikutus vuoroasumiseen, jos esimerkiksi lapsi vaihtaa kotia vuoroviikoin? https://www.perheyhteiskunta.fi/artikkelit/?kategoria=326

”Mitä ympäristön vaikutuksesta ihmisten uusien tartuntatautien synnyssä jo tiedetään ja mistä tarvitsemme uutta tutkimustietoa? Entä millä keinoin pandemioiden uhkaa voidaan tulevaisuudessa pienentää?” Podcast: https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/versus-podcast-ymparistonmuutos-ja-tartuntataudit/ Lisäksi maaliskuun alussa tulossa artikkeli pandemian kestävyysvaikutuksista.

AntroBlogin juttusarja käsittelee koronan maailmanlaajuisia ilmenemismuotoja. Artikkelit vievät paikallistason koronatodellisuuksien pariin eri mantereilla. ”Ihmisläheinen lähestymistapa ja etnografinen tieto auttavat kansainvälisen kriisin vaikutusten ymmärtämisessä, ja sillä on merkittävää sovelluspotentiaalia koronan tuomien haasteiden ratkaisemisessa. ” Osoitteessa https://antroblogi.fi/korona/ myös linkkejä kansainvälisiin antropologisiin resursseihin

”Onko kyseessä… salaliitto?”. Globaali pandemia, sosiaalisen median tuoma viestinnän helppous ja vahvat populistiset liikehdinnät ovat olleet omiaan tuomaan salaliittoteoriat voimalla pinnalle. Areiopagin artikkelissa pohditaan salaliittojen ja salaliittoteorioiden käsitteitä ja lähestytään asiaa epistemologian eli tietoteorian näkökulmasta. https://www.areiopagi.fi/2021/01/onko-kyseessa-salaliitto/